Tänään koitti se päivä, jota niin kauan olimme odottaneet.

Aamuvarhaisella minä, Atte, Lauri, Eelis ja Ella ajalteltiin kohti tonttiamme, jännitys mahan pohjassa kipristellen.

Ja toden totta, siellä ne olivat; talotehtaan rekat, rakennusmiehet, nosturi ja tulevan kotimme osat.

Aamu meni nopeasti mäkeä laskien ja seuraten lastien purkamista. Ella ei olisi lähtenyt pois tontilta lainkaan, intti vaan, että hän jää tänne. Mutta Lauri oli vietävä kouluun, niin joutui Ellakin lähtemään pois välillä.

Iltapäivällä oli Leevin vuoro päästä koulun jälkeen katsomaan miten rakennuspuuhat etenee ja kyllähän ne olivatkin edenneet. Alakerran ulkoseinät olivat jo kaikki pystyssä. Leevi uskalsi jopa käydä kurkkaamassa kirjaston ovesta sisälle, mitä ne rakennusmiehet siellä oikein tekevät.